Dynasty tietopalvelu Haku RSS Nurmijärven kunta

RSS-linkki

Kokousasiat:
http://nurmijarvi02.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
http://nurmijarvi02.oncloudos.com:80/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 26.02.2019/Pykälä 9

Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa


Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta

§ 9

26.02.2019

 

Pysäköintinormiselvitys sekä pysäköintinormisuositukset Klaukkalaan ja kirkonkylälle

 

128/10.02.03/2019

 

ASRA § 9

 

 

Klaukkalan ja Nurmijärven kirkonkylän taajamat kattava uusi pysäköintinormiselvitys on valmistunut päätettäväksi. Selvityksessä on määritelty uusi pysäköintinormisuositus palvelemaan kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua. Työ perustuu laajoihin pysäköintilaskentoihin molemmissa taajamissa eri vuorokaudenaikoina. Lisäksi työssä on tarkasteltu ympäröivien kuntien normeja ja haastateltu Keskon, Nurmijärven Vuokra-asuntojen sekä rakennusliikkeiden (Lapti ja YIT) edustajia heidän näkemyksistään pysäköinnistä.

 

 

Edellinen pysäköintinormiselvitys on valmistunut vuonna 1991. Sen mukaan asuinkerrostaloissa paikkoja tulisi olla 1 ap/60 k-m2, rivitaloalueilla 1,8 ap/asunto ja omakotitaloalueilla 2 ap/asunto. Normisto ei kuitenkaan ole enää ajanmukainen, eikä sitä ole enää käytettykään viime aikoina. Uusimmissa kaavoissa kerrostaloalueilla on käytetty pääsääntöisesti arvoa 1 ap/70 k-m2 tai joissain tapauksissa arvoa 1 ap/85 k-m2. Viirinlaakson alueella pysäköintipaikkoja on määrätty matkakeskuksen kortteliin kaavassa 1 ap/100 k-m2. Viirinlaakson asemakaavassa on ohjattu myös pyöräpaikkojen rakentamista siten, että paikkoja tulee toteuttaa vähintään 2 pp/asunto.

 

 

Selvityksen mukaan paikkoja on nykyään pääsääntöisesti riittävästi sekä kirkonkylällä että Klaukkalassa. Osa pysäköintialueista on hyvin käytössä, mutta osaa käytetään tehottomasti ympäri vuorokauden, joten paikoitellen pysäköintipaikkatarjontaa on yli tarpeen. Selvityksessä on tutkittu keinoja pysäköinnin tehostamiseksi, jotta pysäköintipaikkatarvetta voitaisiin pienentää, jolloin taajamarakenteen tiivistämistä pystyttäisiin myös edistämään. Työssä löydettyjä keinoja ovat muun muassa vuorottaispysäköinti, nimeämättömät pysäköintipaikat ja nykyisin vajaakäytöllä olevien pysäköintialueiden hyödyntäminen myös muiden toimintojen tarpeisiin.

 

 

Työssä toteutetuista haastatteluista esiteltiin selvityksessä keskeisimmät tulokset. Keskon mukaan kauppojen yhteyteen on tavallista tehdä paikkoja enemmänkin kuin kaavassa määrätään, etenkin suuremmissa kaupoissa, joissa asiointi tapahtuu pääasiassa omalla autolla. Rakennusliikkeiden ja vuokra-asuntoyhtiön edustajat pitivät nykyisiä normeja tarpeettoman tiukkoina ja etenkin vuokra-asumisessa pysäköintitarve nähtiin vähäisempänä kuin paikkavaatimus. Autopaikkojen nimeämättömyyttä ja vuorottaista käyttöä pidetään lähtökohtaisesti hyvänä normin lieventämisperusteena. Kerrosneliömetripohjainen normi nähtiin parempana kuin asuntokohtainen, joka yleensä on määräävänä, mikäli kohteelle on asetettu molemmat. Pysäköintipaikkojen vähenemisen trendin ei nähty vielä levinneen kehyskuntiin, vaan sen ajateltiin tulevan sinne viiveellä. Sen koettiin olevan merkittävästi sidoksissa myös joukkoliikenneyhteyksien toimivuuteen.

 

 

Uusi pysäköintinormi on määritetty vyöhykkeittäin etäisyyden mukaan taajaman ytimestä (kirkonkylällä linja-autoasema ja Klaukkalassa Viirinlaakson matkakeskuksen sekä vanhan linja-autoaseman välinen osuus Klaukkalantiestä). Molemmissa taajamissa vyöhykkeitä on määritetty kolme: tiivis ydinkeskusta (200 m etäisyys), muu tiivis keskusta-alue (200-500 m etäisyys) ja keskustan reuna-alueet (500-1000 m etäisyys). Normit on osoitettu asuinrakentamiselle erikseen eri rakentamistyypeille:

            • Asuinkerrostaloalueet (AK)

              • Tiivis ydinkeskusta 1 ap/95 k-m2, (0,8 ap/asunto ja yksiöissä 0,6 ap/asunto)

              • Muu tiivis alue 1 ap/85 k-m2, (0,9 ap/asunto)

              • Keskustan reuna-alueet 1 ap/70 k-m2, (1 ap/asunto)

              • Lisäksi 1 vieraspaikka/alkava 1000 k-m2

            • Yhtiömuotoiset pientaloalueet (AR ja AP)

              • Tiivis ydinkeskusta 1 ap/85 k-m2, (1 ap/asunto)

              • Muu tiivis alue 1 ap/75 k-m2, (1,2 ap/asunto)

              • Keskustan reuna-alueet 1 ap/65 k-m2, (1,5 ap/asunto)

              • Lisäksi 1 vieraspaikka/alkava 1000 k-m2

            • Omakotitaloalueet (AO)

              • 2 ap/asunto

            • Kaikilla vyöhykkeillä polkupyöräpaikkoja 1 pp/40 k-m2, joista puolet katettuina ja muut kuin lukitussa tilassa olevat runkolukittavina.

 

 

Normiin on mahdollista saada harkinnanvaraisia lievennyksiä erityisin perustein autopaikkojen nimeämättömyydestä ja keskitetystä rakenteellisesta pysäköinnistä (enintään 10 %), vuorottaiskäytöstä (enintään 25 %), yhteiskäyttöautojen tarjoamisesta taloyhtiön käyttöön (enintään 15 %). Vuokratuotantomuotoiselle alueelle lievennystä voi saada lisäksi enintään 10 % normin mukaisesta paikkamäärästä. Lievennykset arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

 

 

Muille kuin asuinrakentamisalueille pysäköintipaikkoja on esitetty selvityksessä saman vyöhykejaon mukaan kuin asuinrakentamisellekin. Paikkoja on esitetty erikseen liiketiloille, toimistoalueille ja julkiselle rakentamiselle:

    • Liiketilat (KL)

      • Tiivis ydinkeskusta ja muu tiivis alue 1 ap/50 k-m2

      • Keskustan reuna-alueet 1 ap/40 k-m2

      • Pyöräpaikkoja 2,5 pp/100 k-m2

    • Toimistot (K)

      • Tiivis ydinkeskusta ja muu tiivis alue 1 ap/60 k-m2

      • Keskustan reuna-alueet 1 ap/50 k-m2

      • Pyöräpaikkoja 0,4 pp/työntekijä

    • Julkiset palvelut (YL, YS, YO)

      • Tiivis ydinkeskusta ja muu tiivis alue 1 ap/100 k-m2

      • Keskustan reuna-alueet 1 ap/100 k-m2

      • Pyöräpaikkoja kouluille 1 pp/oppilas ja 0,4 pp/työntekijä

 

 

Selvityksessä on pyritty tunnistamaan myös pysäköintipaikkatarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavia taustatekijöitä, kuten ikärakennetta, tulotasoa, asuntojen kokoja sekä hallintaperusteita, joukkoliikenteen vaikutusta, työmatkoja, pyöräilyn suosiota, uusia liikennepalveluita, yhteiskäyttöautoja ja pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä.

 

 

Uuden normin toteutumista tulee jatkossa seurata ja arvioida. Erityisistä syistä selvityksessä esitetyistä normeista voi poiketa asemakaavoissa. Selvityksessä ei tarkasteltu muun muassa vieraspaikkojen toteutusta kadun varteen, yleistä pysäköintiä, raskaan liikenteen pysäköintiä, moottoripyöriä ja mopoja, erityisryhmien pysäköintiä, sähköautoja tai pysäköinninvalvonnan puuttumisen vaikutusta asukaspysäköintipaikkojen lunastamiseen. Edellä mainittujen asioiden pohtiminen voi tulla vielä erikseen kyseeseen liittyen yksittäisiin asemakaavoihin tai erillisenä jatkoselvityksenä, jos sellainen nähdään tarpeelliseksi.

 

Teknisen johtajan esitys:

 

 

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyy selvityksen ja sen mukaisen Klaukkalan sekä Nurmijärven kirkonkylän alueita koskevan pysäköintipaikkanormiston. Pysäköintinormiselvitystä käytetään asemakaavoissa periaatteellisena taustaselvityksenä, josta on mahdollista poiketa perustellusta syystä.

 

Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Juha Oksanen, 040 317 4461,

asemakaavapäällikkö Taneli Heikkilä, 040 317 4994

 

Asian käsittely:

Keskustelun aikana Suomi esitti mm. Mustosen ja Virtasen kannattamana asian palauttamista uudelleen valmistetavaksi siten, että pysäköintinormistossa esitetään enemmän autopaikkoja/k-m2.

 

 

Lisäksi pysäköintinormistosuositukset viedään valtuuston päätettäväksi koska kyse on strategisesta asiasta.

 

Päätös:

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi yksimielisesti Suomen palautusesityksen.

______


Edellinen asia | Seuraava asia Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa